tiistai 24. syyskuuta 2013

Ompelua ja apureita

Olen viime aikoina joutunut nukkumaan isännän ja emännän makuuhuoneessa ilman omaa petiä. Olen nukkunut välillä tyynyjen päällä ja välillä päiväpeittoon kääriytyneenä. No eihän isäntä ja emäntä siitä tietenkään tykkää, sillä kuulemma tyynyt ja päiväpeitto eivät pysy puhtaina. Eihän se tietenkään  minun vikani ole, ettei minulla ole ollut parempaa nukkumapaikkaa.

Pari päivää sitten emäntä kaivoi jostakin laatikosta luufleecekankaan. Mietin ensin, että mistä se onkaan niin tutunnäköinen, kunnes muistin, että äitiyspakkauksesta sain sen viime talvena. Ja seuraavaksi emäntä otti mittanauhan ja sakset. Mitä tässä tapahtuu? Mimmi oli minun kannasi ihmettelemässä tapahtumia.Välillä Mimmi seurasi tapahtumia aivan lähietäisyydeltä, luufleecen päältä.
Apurit, jotka eivät koskaan ole tiellä.
Hetken kuluttua luufleece ja musta kangas olivat palasina. Seuraavaksi emäntä siirtyi ompelukoneen viereen. Se on minulle tuttu laite, emäntä tekee sillä aina silloin tällöin jotain. Mimmille ompelukone oli vielä uusi tuttavuus, vaikka ei se siitä mitään meinannut. Viimein palat yhdistyivät ja huomasin, että nyt se muistuttaa petiä - tosin vielä ilman täytteitä. Mimmi ja minä olimme tietenkin apureina myös täyttöpuuhissa, Mimmi jälleen kerran juuri siellä missä tapahtui.

Ja vihdoin siitä tuli valmis. Emäntä sanoi, että se on minulle - Mimmillä kun on jo peti makuuhuoneesssa. Peti on kyllä niin suuri, että Mimmi voi tulla vaikka viereeni nukkumaan, olemme siinä jo muutamana iltana vierekkäin nukkuneet.

Seuraavaksi tietenkin poseerauskuvia uudessa pedissä:
Me mahdutaan tähän näin päin.
Ja näin päin.
Mimmi kuuli sanan "nakki".
Mimmi ei vielä oikein hallitse tätä poseerausta.
No niin, tässä on malliposeeraus. Olemme tästä palkkamme ansainneet!
 Än, yy, tee, nyt! Petipaini alkaa!
Uusi peti villitsee!
Riemua!
Hei, me pudottiin pedistä!
Takajalkapotku.
Toivottavasti tässä uudessa pedissä tulee ensiyönä hyvät unet!